lottapupu
onlyfans
Storytime! Nyt aion kertoa teille häiritsevän, mutta hauska..
🕑 Added 2024-08-28 04:44:02 +0000 UTC Storytime!Nyt aion kertoa teille häiritsevän, mutta hauskan jutun, joka tapahtui mulle viime syksynä. En oo aiemmin kirjoittanut sitä tänne, koska se on pitkä. Mutta lupaan, että se on lukemisen arvoinen!
Tämä on taas niitä tarinoita, joissa minä myyn kakkaa. Tällä kertaa ostaja teki oharit (mulle tehdään ohareita jatkuvasti, joten ei mitään uutta auringon alla.) Olin sopinut livekaupat aamukymmeneksi erään kauppakeskuksen parkkipaikalle. Rupesin jo kotoa lähtiessä epäilemään, että ostaja ei ole tulossa paikalle, koska hän ei enää vastannut mun viesteihin. En voinut kuitenkaan olla aivan varma, joten otin kakan pakastusrasiassa mukaan ja lähdin sovitulle paikalle.
Seisoskelin kauppakeskuksen sivuovien luona vähän syrjässä, missä ei liikkunut juurikaan muita ihmisiä. Nojasin leveään pylvääseen samalla, kun kirjoitin ostajalle viestiä. Yhtäkkiä jostain mun selän takaa kuului ääntä.Käännyin ympäri ja näin, että sen pylvään toiselta puolelta kurkisteli vanhempi mies. Hän tervehti mua, joten minä tervehdin hämmentyneenä takaisin. Mietin että onko hän mun kakkaostaja ja minkä takia hän on piilossa. Järkeilin kuitenkin, että on epätodennäköistä, että hän olisi se tyyppi, jolle olen juuri näpyttelemässä viestiä, koska en kertonut etukäteen, mille puolelle parkkialuetta tulisin. Miten hän olisi osannut odottaa juuri sen pylvään takana, johon tulin nojailemaan?
Mies astui vähän eteenpäin ja näin, että hänellä oli paljas kulli kädessä. Hän runkkasi itseään, tarkkaili mun reaktiota ja sanoi: "Sä oot kaunis tyttö. Minkä ikäinen sä oot?"
Hän vaikutti tosi stereotyyppiseltä itsensäpaljastelijalta, eli vähän epäsiistiltä laitapuolen kulkijalta. (Normaalisti mun asiakkaat ovat ihan tavallisen näköisiä ja oloisia ihmisiä.) Minä yritin keskittyä katsomaan hänen kasvojaan ja sanoin: "Hei kuule, oonko mä sopinut sun kanssa tapaamisesta? Haluutko sä ostaa multa kakkaa?" Kaivoin kakkarasian esiin laukusta ja näytin sitä hänelle.
Miehen kasvoillaan käväisi hämmentynyt ilme ja hän kähisi hitaasti: "Mitä? En mä sellasta halua."
Päättelin, että hänellä ei ollut mitään tekemistä minun bisnesteni kanssa. Hän oli täysin satunnainen puskarunkkari, jolle minä yritin nyt kaupitella ulostetta.
Laitoin kakan takaisin laukkuun ja sanoin, että kun nyt tässä ollaan, niin voinhan minä sitä runkkaamista katsoa - jos saan siitä rahaa. Sitten me käytiin tämmönen keskustelu:
Hän: "Paljonko maksaa?"
Minä: "Paljonko sulla on?"
Hän: "Viiskymppiä."
Minä: "Sopii."
Hän: "Onpa kallista."
Musta alkoi tuntua, että oon tietämättäni mukana jossain vinksahtaneessa tilannekomediassa. Lähdin pois, mutta oon nauranut jälkikäteen koko jutulle monta kertaa. Vähän jäi myös mietityttämään, että olisko mun pitänyt soittaa siitä tyypistä hätäkeskukseen. Hetken aikaa mietin, että olisin käynyt pyytämässä kauppakeskuksen vartijat paikalle, mutta mies olisi kuitenkin jo ehtinyt häipyä sillä aikaa.
